Miten saada treenaamisesta säännöllistä?

Olen viimeaikoina useamman kerran keskustellut valmennettavieni kanssa siitä, miten saisi itsensä motivoitua säännölliseen treenaamiseen. Monen kuntoilijan yhtenä keskeisenä tavoitteena onkin usein harjoittelun rutinoituminen. Tavoitteita on helpompi saavuttaa ja tulokset ovat pitkäkestoisempia, kun treenaaminen on säännöllistä. Tällöin ei myöskään pitkän tauon jäljiltä kynnys treenaamaan lähtemiselle nouse liian suureksi. Miten ihmeessä treenaamisesta sitten saisi säännöllistä?

Maarit-07192

Aikatauluta

Ihan ensimmäisenä kannattaa ottaa kalenteri käteen ja tutkia omia aikataulujaan. Oli sitten tavoitteena 2, 3 tai 4 treeniä viikossa, mieti mihin väliin sijoitat treenit niin, että sinulla on paitsi itselläsi virtaa harjoitteluun, treenit myös antavat sinulle energiaa. Jos teet esimerkiksi maanantaista perjantaihin töitä, ja perjantaisin koet olevasi usein todella väsynyt, niin treenin sijoittaminen perjantai-iltaan ei välttämättä ole paras vaihtoehto: saatat skipata treenin kerta toisensa jälkeen väsymykseen vedoten. Jos ei ole täysin välttämätöntä, niin älä myöskään sijoita kolmea treenipäivää peräkkäin, ja pidä sen jälkeen neljä totaalilepopäivää, vaan hajauta treenit pitkin viikkoa, jolloin ehdit aina palautua ennen seuraavaa treeniä.

Treenien laittaminen kalenteriin auttaa pitämään suunnitelluista harjoittelukerroista paremmin kiinni. Tällöin ehdit suunnitella myös muut menot kalenteriin ilman, että treenit väistyvät aina muiden menojen tieltä. Muista, että treenaaminen antaa sinulle huomattavan paljon energiaa, ja liikunta on aina panostus omaan terveyteesi!

Treenaa kaverin kanssa

Yksi hyvä keino suunnitelluista treeneistä paremmin kiinni pitämiseen on kaverin kanssa sovitut treenit. Treenaat sitten puolison, ystävän tai perheenjäsenen kanssa, sopikaa yhdessä vaikka tietylle päivälle aina yhteistreeni. Teidän ei tarvitse tehdä samaa harjoitusta, vaan molemmat voivat treenata täysin itsenäisesti. Kaverin seura kuitenkin motivoi yllättävän paljon!

Tee treenaamisesta itsellesi hauskaa

Hampaat irvessä tekeminen ei useinkaan motivoi pitkäjaksoisesti eikä myöskään tuo kauaskantoisia tuloksia. Kaiken ei tarvitse aina olla superhauskaa ja treenaamisen pelkkiä onnistumisen kokemuksia, mutta valitse kuitenkin sellainen harrastus, joka on pääsääntöisesti sinulle mielekästä. Jos vihaat kuntosaleja, niin sinun ei ole pakko mennä salille. Jos et voi sietää juoksemista, niin sinun ei tarvitse juosta askeltakaan. Maailmassa on satoja eri liikuntamuotoja – valitse siis sellaisia harrastuksia, jotka ovat sinulle mielekkäitä. Jos valinnanvaikeus iskee, niin voit hyödyntää edellistä kohtaa ja napata kaverin mukaan lajikokeiluun: kokeilkaa joka viikko yhdessä jotain uutta lajia, niin ennen pitkää molemmille löytyy varmasti liikuntamaailmasta uusi kiinnostuksen kohde!

Muista, että elämä ei kuitenkaan voi olla joka päivä pelkkää ruusuilla tanssimista. Joskus väsyttää eikä tekisi ollenkaan mieli lähteä treenaamaan. Näissä tilanteissa lähestulkoon aina lähteminen on kuitenkin se paras vaihtoehto, jotta harrastuksesta saisi oikeasti säännöllistä. Pakkaa siis kamat kasaan ja lähde liikkumaan! Usein alkuverryttelyn yhteydessä väsymys jo kaikkoaakin. Mikäli olo on kuitenkin edelleen raskas, niin tee kevyempi harjoitus, ja panosta esimerkiksi kehonhuoltoon. Mikäli nimittäin joka ikinen kerta huonon päivän osuessa kohdalle skippaat treenin, niin harjoittelusta on erittäin vaikea saada säännöllistä.

Alku on aina se hankalin – jo parin kuukauden säännöllisen harjoittelun jälkeen hommasta tulee huomattavan paljon helpompaa ja kehosi alkaa jo kaipaamaan liikettä ihan eri tavalla!

Maarit-07086

Palkitse itsesi

Viimeisenä, muttei vähäisimpänä itsensä palkitseminen. Voit miettiä jo projektin alussa, että kun saat esimerkiksi kahden kuukauden aikana käytyä joka viikko kaksi kertaa treenaamassa, niin miten palkitset itsesi. Hyvänä palkitsemiskeinona toimii esimerkiksi uudet treenivaatteet tai -välineet, ne motivoivat jatkamaan harjoittelua yhä enemmän ja antavat kummasti uutta energiaa harjoitteluun! Muita hyviä palkitsemisvaihtoehtoja ovat esimerkiksi hieronta ja kasvohoito. Sinnikkäästi loppuun viedyn projektin jälkeen palkinto tuntuu yllättävän hyvältä! Sen jälkeen harjoitteluun uudelleen motivoituminen on varmasti mielekkäämpää.

 

Tuleeko mieleen muita hyviä keinoja, jotka auttavat saamaan treenaamisesta säännöllistä?

 

 

 

Kuvat: Mari Raahenmaa

Talven paras keino palautumiseen

Suomalaisen talven ehdottomasti yksi parhaimmista harrastuksista on avantouinti. Lajiin jää helposti kertaheitolla koukkuun, eikä ihme; avantouinnilla on sanotaan olevan lukuisia terveysvaikutuksia, ja esimerkiksi urheilijat käyttävät paljon avantoa ja erilaisia kylmäaltaita palautumisen tukena. Mikä avantouinnista sitten tekee niin mahtavan kokemuksen ja mitä kannattaa ottaa huomioon avantoon mentäessä?

avanto

Avantouinnin terveysvaikutukset

Varsinaisia tutkimustuloksia avantouinnin vaikutuksista on vielä melko vähän, johtuen osaltaan lajin säännöllisten harrastajien prosentuaalisesta vähyydestä. Avantouinnin terveysvaikutuksia voidaan kuitenkin verrata kylmän terveysvaikutuksiin, ja näiden pohjalta myös avantouinnista on tehty pari pienempää tutkimusta. Aihetta on tutkittu sekä erilaisten mittausten avulla että subjektiivisten kokemusten perusteella.

Avantoon mentäessä pinta- ja ääreisverenkierto vähenevät voimakkaasti, ja veri pyrkiikin ohjautumaan kehon keskiosiin. Kehon ääriosien verisuonien supistuvat, verenkierron vastus lisääntyy ja verisuonten kokonaistilavuus pienenevät, joka puolestaan johtaa verenpaineen hetkelliseen nousemiseen. Avantoon mentäessä myös noradrenaliinin ja kortisolin eritys kasvavat, joka selittääkin virkistymisen tunteen kylmän kylvyn seurauksena.

Kun harrastusta jatkaa pidemmän aikaa, keho adaptoituu eli sopeutuu kylmään paremmin, ja tällöin terveysvaikutuksista saadaankin paras hyöty irti. Säännöllinen avantouinti parantaa verenkiertoa ja kudosten aineenvaihduntaa, ja toimiikin tämän vuoksi erinomaisena keinona palautumiseen urheilusuorituksista. Se myös hidastaa solujen vanhenemista, joka näkyykin parhaiten ihon kimmoisuutena. On tutkittu, että kun lajia harrastetaan säännöllisesti, myös perusverenpaine pienenee.

Säännöllisen harrastamisen myötä myös elimistön hormonaalinen vaste kylmäaltistuksen seurauksena pienenee. Tämä johtuu elimistön sopeutumisesta kylmälle. Eikä mikään ihme, että monet kokevat avantouinnin vähentävän stressiä: hormonaalisen vasteen pienentyessä myös noradrenaliinin ja stressihormonien eritys avantouinnin seurauksena pienevät, ja voivat jäädä tämänkin jälkeen matalammalle tasolle kuin ennen pulahdusta kylmään veteen. Avantoon mennessä myös dopamiinin ja endorfiinien eritys kasvaa, ja mielihyväkokemusten vuoksi lajiin jääkin helposti koukkuun. Mielihyvähormonien eritys voi puolestaan pidemmällä aikavälillä vähentää masennusta ja kohentaa mielialaa.

Miten avantouintiin tulisi valmistautua?

Terveelle ja liikkuvalle ihmiselle avantouinti on yleensä turvallinen harrastus. Kaikkien sydän- ja verenpainetauteja sairastavien tulisi kuitenkin keskustella lajin turvallisuudesta lääkärin kanssa. Koska avantouinti nostaa hetkellisesti verenpainetta, se on myös raskas sydämelle.

Avantouintiin kannattaa totutella pikku hiljaa. On hyvinkin yksilöllistä, kuinka pitkään kukin viihtyy kylmässä vedessä, mutta harrastus kannattaa kuitenkin aloittaa maltillisesti sen elimistöä kuormittavan vaikutuksen takia. Kun lajia on muutaman kerran kokeillut, osaakin jo paremmin arvioida omaa kylmänsietokykyään. Avantouinnin voi siis aloittaa ihan parista sekunnista, ja pidentää aikaa sitten pikkuhiljaa sekunneista minuutteihin.

Ennen avantoon menemistä tulisi keho lämmitellä esimerkiksi reippaalla kävelylenkillä, treenillä tai jumpalla. Tällöin myöskään kynnys veteen menemisestä ei ole yhtä suuri, kuin jos menisi täysin kylmiltään. Mikäli lämmittelee ennen avantoa saunomalla, tulisi hetken aikaa jäähdytellä ennen veteen menemistä. Saunan ja avannon välillä voi olla jopa yli 100°C lämpötilaero, ja tämä voikin aiheuttaa huimauksen tunnetta myös hyväkuntoiselle urheilijalle. Hetken jäähdyttelyn jälkeen kuumastakin saunasta on kuitenkin turvallista pulahtaa avantoon.

Talvipakkasilla avantoon olisi hyvä varustautua avantouintitossuilla ja –käsineillä. Ääreisverenkierron heikentyessä sormet ja varpaat pysyvät edes hitusen lämpimämpinä näiden avulla. Näin avannossa pystyy viihtymään pidempään, kun sormissa ja varpaissa pysyy paremmin tunto. Pipon käyttäminen on myös erittäin suositeltua, koska pään kautta haihtuu jopa 80% kehomme lämmöstä.

avantouintivälineet

Avantouinnin muut hyödyt

Miksi avantouintia sitten kannattaa kokeilla? Paitsi sen lukuisten edellä mainittujen terveysvaikutusten takia, monet myös kokevat avantouinnin parantavan itsetuntoa.

Eikä ihme – kylmään kylpyyn pulahtaminen on haaste paitsi kehollemme, myös mielellemme. Itsensä ylittäminen kerta toisensa jälkeen lisää kummasti itseluottamusta ja voi sitä kautta parantaa itsetuntoa. Avantouinnissa pitäisikin nimenomaan haastaa itseään, ei verrata omaa kylmänsietokykyään muihin harrastajiin.

Omalla seitsemän vuoden säännöllisen harrastamisen seurauksena voin myös todeta, että avantouintia harrastavat henkilöt ovat usein erittäin mukavia, ja ottavat lajin pariin mielellään uusia henkilöitä. Avantouintia voi siis harrastaa joko yksin tai yhdessä, ja mikäli lajin pariin haluaa enemmän syventyä, niin avantouintiseuroihin otetaan yleensä ilolla vastaan uudetkin jäsenet. Mikäli harrastuksen haluaa viedä tavoitteellisemmalle tasolle, Suomessa järjestetään myös vuosittain avantouinnin SM-kisat, jossa pääsee tosissaan treenaamaan omia avantouimarin taitojaan.

Erityisesti urheilijoille ja omasta hyvinvoinnista kiinnostuneille suosittelen erittäin lämpimästi avantouinnin kokeilemista. Avantouinti piristää, virkistää, palauttaa kehoa ja mieltä, ja on vielä hauskaakin!

Elämäntavat ruotuun uuden vuoden kunniaksi

Uusi vuosi ja uudet kujeet. Monet ovatkin uuden vuoden kunniaksi aloittaneet elämäntapamuutoksen, jonkun valmennuksen tai kenties dieetin. Tavoitteista ja yksilöistä riippuen kaikki ei taaskaan sovi kaikille ja toiset saavat hyötyä tiukemmasta muutoksesta kuin toiset. Miksi kuitenkaan kaikkia elämäntapoja ei kannata muuttaa kertaheitolla, ja miten muutoksesta saisi itselleen miellyttävän kokemuksen?

Listasin alle terveyttä edistäviä asioita, jotka kannattaa ottaa huomioon elämäntapamuutosta tehdessä. Halusit sitten pudottaa painoa, parantaa fyysistä suorituskykyäsi, saada lisää lihasmassaa tai ihan vaan panostaa enemmän omaan hyvinvointiisi uuden vuoden kunniaksi, saat varmasti uutta näkökulmaa tilanteeseesi vinkkien avulla.OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Ei liian tiukkoja dieettejä

Varsinkin jos haluat pudottaa painoa, muista maltillisuus. Pikadieetit ja nopeat tulokset eivät kestä kauaa. Painon pudottamiseen hyvä tahti yksilöstä riippuen olisi noin 500g viikossa. Tällöin painoa saadaan pudotettua nimenomaan rasvamassasta. Nopeampi painon putoaminen tapahtuu usein lihasmassasta, eikä täten ole viisas vaihtoehto. Toki varsinkin silloin, jos elopainoa on runsaasti, paino tippuu alussa nopeammin nesteiden vähentyessä kehosta. Puolestaan hoikemmilla ihmisillä painonpudotus on usein hitaampaa, koska pudotettavaakaan ei ole niin paljoa.

Mieti myös tavoitteitasi ja MIKSI haluat pudottaa painoa – millä tavoin ajattelet elämäsi muuttuvan painon pudotuksen seurauksena? Tämä on tärkeä ottaa huomioon motivaation ylläpitämisen takia. Mikäli teet projektia parempaa oloa tavoitellen ja oman hyvinvointisi takia, sisäinen motivaatio ajaa sinua helpommin kohti tavoitteitasi. Mikäli puolestaan tavoittelet painon pudottamisella muiden ihmisten hyväksyntää tai kuulumista tiettyyn muottiin, on ulkoisen motivaation varaan rakennettu tavoite usein vaikeampi saavuttaa. Tee siis töitä OMAN hyvinvointisi eteen.

Valitse itsellesi mieluisin harjoittelumuoto

Tammikuussa yksi jos toinenkin ryntää ostamaan uuden kuntosalikortin ja lupaa itselleen käyvänsä x määrän viikossa kuntosalilla. Muista kuitenkin, että tämä ei ole ainoa vaihtoehto. Valitse sellainen harjoittelumuoto, josta oikeasti nautit, ja jossa haluat kehittyä. Esimerkiksi lihaskunnon ja voimantuoton lisäämiseen on satoja muitakin vaihtoehtoja kuin kuntosalilla käyminen. Esimerkiksi toimistotyöläisen kireille niskahartiaseudun lihaksille sopii erittäin hyvin kuntonyrkkeily, ja selkäongelmista kärsiville pilates sekä muu keskivartaloa vahvistava harjoittelu. Muista myös monipuolisuus – vaikka tavoitteesi olisi nimenomaan lihasmassan kasvatus, on erittäin tärkeää huolehtia toimintakyvyn kannalta tarpeellisesta aerobisesta suorituskyvystä esimerkiksi hyötyliikunnan muodossa.

Valitse siis sellainen harjoittelumuoto, josta oikeasti nautit ja muista monipuolisuus harjoittelussa!

Ota kiputilat ja liikerajoitukset huomioon

Tämä kohta jää liian usein elämäntapamuutoksissa ja liikuntamääriä lisätessä huomiotta. Eli mikäli kärsit jo valmiiksi jostain kehon kiputiloista, liikerajoituksista tai rakenteellisista ongelmista, muista aina ottaa nämä huomioon myös harjoittelussa. Harjoittelu tulisikin aina toteuttaa kivun sallimissa rajoissa. Eli lähes tulkoon 90% tapauksista voidaan sanoa, että liike on lääke. On siis erittäin tärkeä liikkua kiputiloista ja rajoitteista huolimatta, mutta liikkeet on tärkeä tehdä oikein. Esimerkiksi niskahartiaseudun tai alaselän kiputilat aiheutuvat usein liian passiivisesta elämäntyylistä, ja lääkkeenä tähän olisikin nimenomaan aineenvaihdunnan ja verenkierron lisääminen liikunnan avulla. On kuitenkin tärkeä tietää ensin, MITÄ ja minkälaisia liikkeitä omassa tilanteessa olisi hyvä tehdä, ja sen jälkeen MIKSI näitä liikkeitä tehdään – mitä hyötyä niistä on ja mitä niillä halutaan kehittää?

Älä siis juokse pää edellä seinään ja aloita treenaamista täysillä, jos kärsit jo ennalta jonkinlaisista kehon epätasapaino-, kipu- tai jännitystiloista.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Aseta itsellesi selkeä tavoite

Mikä tahansa projektisi liikunnan ja hyvinvoinnin saralla onkaan, aseta itsellesi realistinen tavoite. Tavoitteen on hyvä olla tarpeeksi haastava, mutta kuitenkin saavutettavissa oleva. Mikäli kyseessä on nimenomaan liikunnan lisääminen ja säännöllisen liikuntaharrastuksen ylläpitäminen, yhtenä hyvänä tavoitteena voi olla uusien taitojen oppiminen. Valitse jokin itseäsi kiinnostava tavoite, jonka olet ehkä halunnut jo pitkäänkin oppia ja tämän saavutettuasi siirry kohti seuraavaa tavoitetta. Tällöin sopivat haasteet ja onnistumisen kokemukset ruokkivat motivaatiotasi kuin itsestään, ja säännöllistä rytmiä on helpompi ylläpitää. Voit toimia näin myös painoa pudottaessa – on paljon mielenkiintoisempaa oppia erilaisia taitoja ja tuntemaan yhä enemmän omaa kehoaan kuin ainoastaan tuijottaa vaakalukemia. Tee siis uudesta elämäntyylistä itsellesi mieluisa!

Terveellistä JA maistuvaa ruokaa

Hyvinvointia ja parempaa oloa tavoitellessa ravinto on erittäin tärkeässä roolissa. Kun haluat voida hyvin, ravitse kehoasi itsellesi sopivalla tavalla. Jokaisen ihmisen ei tarvitse noudattaa tiettyä ennalta suunniteltua ruokavaliota, mutta joillekin se voi sopia. On kuitenkin tärkeä tiedostaa, minkälaista ruokaa pääosin syö. Mikäli oloonsa haluaa muutoksia, niin täytyy olla myös valmis kokeilemaan jotain uutta tai erilaista. Ruokavalio ja ravitsemus ovat aiheita, joista voisi kirjoittaa vaikka kuinka paljon, mutta lyhyesti kiteytettynä: Kun halutaan lisätä yksilön hyvinvointia, on tärkeää, että ravinto on pääosin terveellistä, monipuolista ja myös maistuvaa. Vaihtoehtoja tällaisen ruokavalion toteuttamiselle on tuhansia, ja tärkeintä onkin löytää juuri SINULLE sopiva ruokavalio. Ota siis aina huomioon allergiat, ruokayliherkkyydet ja muut huonoa oloa aiheuttavat ruoat, ja rakenna sitten itsellesi mieluinen tapa ruokavalion toteuttamiseen. Kun oppii nauttimaan terveellisestä ruoasta, sitä usein valitsee myös itse mieluummin. Terveellisen ruokavalion olisi hyvä olla myös sopivan joustava, eli esimerkiksi 80/20 –ruokavalio on erittäin hyvä keino painon hallintaan ja hyvinvoinnin lisäämiseen. Tällöin 80% ruokavaliosta koostuu terveellisistä ruoka-aineista ja 20% puolestaan voi sisältää epäterveellisempiäkin vaihtoehtoja. Sopiva rentous ja joustavuus auttavat pitkäkestoisempien tavoitteiden saavuttamisessa.

Riittävästi unta

Unta ja unenlaadun tärkeyttä ei voi koskaan korostaa liikaa! Kehomme ja mielemme tarvitsevat laadukasta ja riittävää unta välttämättömien elintoimintojen turvaamiseksi ja psykofyysisten toimintojen palautumiseksi. Kehitys ja oppiminen tapahtuvat myös levossa, ja monet kokevatkin elämän laadun parantuvan, kun uneen ja lepoon keskitytään enemmän.

Unesta olenkin kirjoittanut aiemmin jo pidemmän artikkelin, joten pääset lukemaan sen TÄSTÄ.

Tavoitteellisesti ja tosissaan, mutta sopivan rennosti

Kun aloitat uuden projektin tai haluat tehdä muutoksia elämäntyyliisi, niin tee se tosissaan. Luo siis itsellesi jokin tavoite, jota kohti mennä ja ole valmis tekemään töitä tavoitteesi eteen. Ota samalla huomioon myös muu elämäntilanteesi ja resurssit uuden elämäntyylin toteuttamiselle. Mieti siis, kuinka paljon sinulla on esimerkiksi viikossa aikaa liikunnan harrastamiselle, ja onko jotain, mitä voisit karsia, jotta saisit lisää aikaa. Mikäli aika tuntuu olevan erittäin tiukilla ja hommia muutenkin liian paljon, priorisoi. Listaa ylös, mihin kaikkeen aikasi kuluu sekä päivä- että viikkotasolla, ja mieti, mitkä asiat ovat sinulle tärkeitä, mitkä välttämättömiä ja mihin haluaisit panostaa enemmän. Listaa asiat tärkeysjärjestykseen ja sen jälkeen suunnittele kalenteri uudelleen. Mikäli omasta hyvinvoinnistasi huolehtiminen on korkealla listassasi, ota sille myös arjesta aikaa.

Tavoitteellisen tekemisen ohella muista kuitenkin sopiva rentous. Kaikkea ei tarvitse tehdä naama irvessä ja vakavasti, vaan tärkeintä on, että opit nauttimaan siitä mitä teet ilman pakon tunnetta.

Pitkäjänteinen työ palkitaan – opi nauttimaan onnistumisesta

Viimeisimpänä, mutta ei vähäisimpänä: opettele nauttimaan myös niistä pienistäkin onnistumisista. Kun saat itsesi raahattua pitkän päivän jälkeen treenaamaan, ja alkukankeuden jälkeen treeni sujuukin kuin rasvattu, ole itsellesi kiitollinen, että lähdit. Tärkeintä ei elämäntapamuutoksessakaan ole päämäärä vaan se matka. On tärkeä oppia nauttimaan onnistumisista ja itsensä ylittämisestä, jotta myös suuremman tavoitteen saavuttamisen jälkeen tuloksista tulee pysyviä. Psyykkisillä tekijöillä on erittäin suuri vaikutus motivaatioomme ja tätä kautta uuden elämäntyylin ylläpitämiseen. Tee siis uudesta elämäntyylistäsi sopivan haastava ja mielenkiintoinen, mutta myös itsellesi palkitseva. Muista, että teet töitä itseäsi ja omaa hyvinvointiasi varten.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Oikein reipasta, onnekasta ja sopivan rentoa uutta vuotta kaikille!

Jos olet vielä vailla ammattitaitoista valmentajaa esimerkiksi juuri yllä mainittujen asioiden tueksi, minulla olisi vielä muutama valmennuspaikka kevääksi tarjolla! Otan valmennettavakseni samanaikaisesti rajatun määrän henkilöitä parhaan mahdollisen laadun takaamiseksi, joten ota rohkeasti yhteyttä jo tänään! Laita sähköpostia urheiluvalmennusmh@gmail.com niin räätälöidään sinulle sopiva ja tavoitteitasi tukeva valmennus.

Pari sanaa venyttelystä

Olet ehkä tottunut treenin jälkeen nopeasti venyttelemään muutamaa lihasryhmää, mutta muuten liikkuvuusharjoittelu jää kokonaan pois. Se tuntuu usein kivuliaalta, ja tunnet itsesi niin kankeaksi, että yrittäminen on epätoivoista. Miksi venyttelyä olisi kuitenkin tärkeä harjoittaa läpi elämän, ja miten se kannattaa toteuttaa?

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Mitä venyttelyllä oikeastaan edes tarkoitetaan?

Venyttelyllä pyritään lisäämään kehon nivelten liikelaajuutta. Kun puhekielessä puhutaan esimerkiksi takareisien venyttelystä, niin haetaan tällöin liikkuvuutta polvi- ja lonkkanivelille. Puolestaan esimerkiksi rintalihaksen venytyksessä haetaan liikkuvuutta olkanivelelle. Nivelten liikkuvuuden ylläpitäminen on tärkeää, koska hyvä liikkuvuus pienentää loukkaantumisriskejä, auttaa palautumisessa ja ehkäisee lihasrevähdyksiä. Se myös mahdollistaa laajat liikeradat suorituksissa, ja sitä kautta paremman tekniikan. On myös tutkittu, että kaikissa syklisesti toistuvissa lajeissa hyvä liikkuvuus vaikuttaa positiivisesti voimantuottoon, rentouteen, kestävyyteen ja nopeuteen.

Fysiologisista syistä ikävuosien karttuessa myös nivelten liikeradat pienenevät elimistön nestepitoisuuden vähentyessä, ja tämän vuoksi venyttely olisikin tärkeää läpi elämän. Myös istumatyö aiheuttaa itsessään jo vahvan indikaation venyttelemiselle – erityisesti lonkan, rintarangan ja olkanivelen alueen liikkuvuuksista on pidettävä hyvää huolta kiputilojen ja liikeratojen pienenemisen ehkäisemiseksi.

Mitä venytetään?

Yksittäisessä venytysliikkeessä kokonaisvastus tulee 47% nivelkapselista, 41% lihaskalvosta, 10% jänteestä ja nivelsiteestä ja loput 2% ihosta. Eri nivelten liikelaajuuksiin vaikuttavat perityistä ominaisuuksista lihasten, jänteiden ja nivelsiteiden pituus ja venyvyys sekä nivelpintojen muoto. Muutoin liikkuvuuteen vaikuttaa harjoittelu.

Lihastyypeistä venyttelyyn puolestaan osallistuu eniten luustolihas, ja nivelten toiminnalle olisikin tärkeää, että lihakset olisivat tasapainossa toisiinsa nähden.

Kohdennetuilla liikkuvuusharjoituksilla voidaan kohdentaa venytys myös erikseen lihaksille, jänteille, lihaskalvoille ja nivelkapseleille. Tarkkaa kohdennettua venyttelyä tärkeämpää on kuitenkin usein pitää huolta kokonaisvaltaisemmista liikeradoista. Tarkkaa kohdennettua venyttelyä toteutetaan usein tilanteissa, joissa havaitaan yksittäisessä rakenteessa selkeä ongelma, tai esimerkiksi trauman tai leikkauksen jälkeen.

Miten?

Venyttely- ja liikkuvuusharjoittelu voidaan toteuttaa joko aktiivisesti tai passiivisesti. Passiivinen harjoittelu tarkoittaa sitä, että terapeutti, valmentaja tai vetolaite kohdistaa venytyksen halutulle kudokselle asiakkaan ollessa rentona paikallaan. Tärkeimmät harjoitteet ovat kuitenkin aktiivisia, eli itse tehtäviä liikkuvuus- ja venytysharjoituksia. Varsinkin urheilijoita ajatellen kaikkein paras tulos saadaan aktiivisten ja passiivisten harjoitusten yhdistelmällä.

Passiivinen venyttely toteutetaan usein staattisena, koska tällöin asiakkaan oma aktiivinen lihastyö saadaan suljettua pois ja venytys tapahtuu painovoiman ja ulkopuolisen henkilön/laitteen avustamana. Aktiivinen venyttely voidaan toteuttaa puolestaan staattisena tai dynaamisena. Dynaamista venyttelyä pidetään tuki- ja liikuntaelimistön toiminnan kannalta tärkeämpänä, ja sitä suositellaankin harjoitettavaksi, koska siinä revähdysten riski on pienempi, ja rentous on usein helpompi säilyttää pienen pumppaavan liikkeen avulla. Dynaaminen venyttely vaatii kuitenkin jonkun verran lihastyötä, koska venyttely tapahtuu liikkeen suuntaisten myötävaikuttajalihasten avulla.

Dynaaminen venyttely on siis niin sanottua pumppaavaa venyttelyä ja staattinen venyttely puolestaan nivelen ääriasennon hakemista ilman heiluvaa tai pumppaavaa liikettä. Lyhytkestoisilla venytyksillä haetaan liikkuvuutta lihasten sidekudosrakenteisiin, kun taas pidempikestoisilla venytyksillä vaikutetaan puolestaan jänteisiin ja nivelkapseleihin.

Kohdennettu venyttely vs. kokonaisvaltaisempi liikkuvuusharjoittelu

Kohdennetulla venyttelyllä tarkoitetaan sitä, että haetaan liikkuvuutta nimenomaan yhden tai kahden nivelen yli halutulle alueelle.

Kokonaisvaltaisemmassa ballistisessa liikkuvuusharjoittelussa haetaan puolestaan liikkuvuutta heilahdusliikkeen avulla. Raaja viedään tällöin kontrolloidusti nivelen ääriasennosta toiseen heiluriliikkeen avulla. Joustoliikkeet ääriasenoissa tulee tehdä rauhallisesti ja liike pitää koko ajan kontrolloituna rentouden ylläpitämiseksi. Ballistinen liikkuvuusharjoittelu vaatii jonkun verran aktiivista lihastyötä, jotta oikeanlainen suoritustekniikka onnistuu.

Myofaskiaalinen liikkuvuusharjoittelu on hyvä esimerkki ballistisesta liikkuvuusharjoittelusta. Myofaskiaalisessa liikkuvuusharjoittelussa haetaan liikkuvuutta kehon sidekudosyhteyksille ja faskiaalisille jatkumoille. Harjoittelu kehittää liikkuvuuden lisäksi tasapainoa ja koordinaatiokykyä. (Aiheesta ajattelin kirjoittaa myöhemmin kokonaan oman artikkelin!)

Kivuton venyttely – vain rento lihas venyy

Tärkein huomioitava seikka venyttelyssä on rentous. Muista, että vain rento lihas venyy. Mikäli ähkit ja puhkit ja jännität lihaksia venyttelyn aikana, on lopputulos +-0, koska aktivoituessaan lihas lyhenee. Rentous puolestaan mahdollistaa lihaksen venyttämisen täyteen lepopituuteensa. Mikäli lihaksisissa tuntuu kireyttä ja nivelten liikeradoissa pienentymistä, kannattaa avuksi ottaa nimenomaan dynaaminen eli pumppaava venyttely. Samalla tavalla, kun treenatessakin, venytysharjoituksilla haetaan tuntumaa lihaksiin ja erilaisilla harjoituksilla voi kokeilla, mikä sopii itselleen parhaiten. Pumppaava venyttely on nimenomaan sitä venytyksen hakemista mahdollisimman pehmeästi kehoa kuormittaen.

Apua venyttelyyn voi saada rentoutusharjoituksista. Mikäli lihakset tuntuvat todella kireiltä, liikkuvuus kehnolta, ja mieli ehkä stressaantuneeltakin, tee kevyt alkulämmittely kudosten lämpötilan nostamiseksi (mahdollistaa paremman ja turvallisemman liikkuvuusharjoittelun), ja sen jälkeen keskity hetken aikaa pelkästään rauhalliseen ja tasaiseen hengitykseen. Mene selinmakuulle ja ota mahdollisimman mukava asento, jossa voit hetken aikaa rentoutua. Hengitä nenänkautta rauhallisesti sisään, pidätä pari sekuntia hengitystä ja sen jälkeen puhalla suun kautta pitkä rauhallinen ulospuhallus. Tee harjoitus muutaman kerran, kunnes tunnet olosi rentoutuneeksi. Tämän jälkeen lähde hakemaan alkuun kevyesti pumppaavaa venytystä tai kokonaisvaltaisempaa liikkuvuusharjoittelua keholle. Lisää venytystä aina aste asteelta – venytystä saa tuntua, mutta repivää kipua ei saisi tuntua missään vaiheessa liikkuvuusharjoittelua.

 

Muista yksilöllisyys myös venyttelyssä – kaikki liikkuvuusharjoitteet eivät sovi kaikille. Osa venytysasennoista voi olla sellaisia, että ne aiheuttavat kehon rakenteellisten ominaisuuksien takia automaattisesti lihasjännitystä venytettävään lihakseen. Tällöin kokeile helpompia venytysasentoja.

 

Mukavaa joulun odotusta kaikille!

Mitä hyötyä on voimaharjoittelusta?

Mitä hyötyä on painojen nostelemisesta? Kuuluuko voimaharjoittelu vain voimannostajille? Miksi ihan jokaisen kannattaa kehittää lihasvoimaa? Tämä artikkeli suuntautuu erityisesti aloitteleville voimalajien harrastajille, ja sinulle, joka mietit, että miksi siellä kuntosalilla kannattaa kuitenkin joskus käydä.

Voimaan ollaankin paneuduttu aiemmin fyysisenä ominaisuutena, mutta nyt tarkoituksena olisi pureutua tarkemmin voimaharjoittelun fysiologisiin vaikutuksiin. Kirjoitin aiemmin myös artikkelin, jossa pohdittiin onko raskas painoharjoittelu ainoa tie tuloksiin. Tämä toimiikin vastineena aiemmalle tekstille, ja tuo uutta näkökulmaa asiaan. Edelleen olen sitä mieltä, että tärkeintä ylipäätään on, että jokainen liikkuu edes jollain tavalla. Monet kuitenkin haluaisivat kokeilla voimaharjoittelua, mutta ensimmäinen kerta pelottaa, jolloin onkin helppo keksiä verukkeita voimaharjoittelun skippaamiselle. Voimaharjoittelu kuitenkin on siitä hyvä harjoittelumuoto, että jokainen voi treenata omalla tasollaan, ja jokainen voi myös kehittyä saaden samalla tärkeää hyötyä päivittäiseen elämään.

Olit sitten aktiiviliikkuja tai täysin liikkumaton

Käydään asiaa läpi parin esimerkin kautta.

Tapaus 1: Oletetaan, että rakastat juoksemista ja erilaisia ryhmäliikuntatunteja. Juokset pitkiä lenkkejä ja aerobinen kuntosi onkin hyvä tai jopa erittäin hyvä. Ryhmäliikuntatunnilla käyt kerran viikossa ja usein valitsetkin jonkun aerobisen tunnin, koska onhan sinulla hyvä peruskunto juoksemisen takia. Joskus tunneilla tehdään myös lihaskuntoharjoittelua kehonpainoilla, mutta muuten et harrasta voimaharjoittelua. Liikuntaa tulee muutenkin niin paljon viikkotasolla.

Tapaus 2: Jokainen varmaan tietää sen naapurin Penan, joka hädin tuskin mahtuu kotiovestaan sisään leveiden hartioidensa takia. Pena kulkeekin aina hissillä kotiinsa, koska jalat ovat niin rikkinäiset raskaasta treenistä. Kun Pena kantaa raskasta treenikassia, verisuonet pullahtavat esiin otsasta. Katsot Penaa ja mietit, että minä en ainakaan aio treenata itseäni tuon näköiseksi.

Usein ihmiset välttelevät voimatreeniä isojen lihasten pelossa – ja sitten taas on niitä, jotka nimenomaan tavoittelevat näitä isoja lihaksia. Mutta jos nyt puhutaan siitä suurimmasta osasta suomalaisia, jotka eivät päivä- tai viikkotasolla liiku tarpeeksi, niin mitä arkipäistä hyötyä he voivat saada voimaharjoittelusta?

Sekä tapaus 1 että tapaus 2 hyötyisivät voimaharjoittelusta. 1 kyllä liikkui, mutta harjoitteluohjelmasta puuttui kokonaan voimaharjoittelu. Eli vaikka aerobista liikuntaa harrastaakin, tulisi viikossa olla vähintään kaksi voimaharjoittelukertaa – tällä et varmasti saa itsellesi yhtä isoja lihaksia kuin naapurin Penalla.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

MIKSI?

Lihasvoimaharjoittelun toteuttamiseen on monia eri vaihtoehtoja – kaikkien ei tarvitse mennä tavalliselle kuntosalille. Aloittelijalle riittääkin usein kotitreenit oman kehonpainon, käsipainojen ja kahvakuulan avulla, ja edistyneemmät hyötyvät erityisesti toiminnallisesta voimaharjoittelusta.

Voimaharjoittelun seurauksena lihaskestävyys, lihasvoima, ja -massa kasvaa. Pikkuhiljaa painavat kauppakassit eivät tunnukaan niin painavilta. Aloittelijoilla lihasmassan kasvu on yleensä nopeampaa, mutta kehitys ei jatkossa ole enää yhtä nopeaa. Esimerkiksi naisilla lihasmassa kasvaa alkuun säännöllisen ja tehokkaan harjoittelun seurauksena max. 0,5kg kuukaudessa, eli räjähtävää pullistumista ei tarvitse pelätä. Vuodessa lihasmassan kasvatus progressiivisen treenaamisen seurauksena on naisilla keskimäärin 2kg ja miehillä 4-5kg. Monet naiset haluavatkin kiinteytyä ja tämän vuoksi juoksevat jumpasta toiseen. Voimaharjoittelu toimii kuitenkin hyvänä työkaluna kiinteytymiseen: mitä enemmän kehossa on lihasmassaa, sitä enemmän keho polttaa energiaa päivittäisissä toiminnoissa. Eli ihan niissä arkisissa askareissa, ei pelkästään treenin aikana.

Voimaharjoittelu auttaa purkamaan myös mentaalipuolen haasteita, ja harjoitteleminen vähentääkin stressiä ja jännitystä. Sydämen toiminta paranee lepopulssin hidastuessa ja hemoglobiini kohoaa.

Varsinkin jos istut paljon (työ)päivien aikana, voit saada huomattavaakin hyötyä voimaharjoittelusta. Oikeanlaisella treenillä voidaan nimittäin parantaa niskahartiaseudun (NHS) lihaskestävyyttä, ja näin vähentää NHS:n kipu- ja jännitystiloja. Myös verenkierto ja aineenvaihdunta pysyvät vilkkaampina, kun lihaksia haastetaan säännöllisesti. Varsinkin kun ikää tulee lisää, erilaisten sairauksien riski kasvaa. Tehokkaalla ja ennen kaikkea säännöllisellä harjoittelemisella voidaan ennaltaehkäistä monia sairauksia (ottaen huomioon että muut elämäntavat ovat kunnossa).

Miten sitten suhteuttaa voimaharjoittelu muihin treeneihin ja arkeen?

Hyötyliikuntaa tulisi jokaisen ihmisen harrastaa joka päivä. Hyötyliikunta voi olla kävelyä tai pyöräilyä työpaikalle, koiran ulkoilutusta tai rappusten kävelemistä. Tätä ihminen kuitenkin tarvitsee oman toiminnallisuutensa ylläpitämiseksi. Vaikka urheilisi kuinka paljon, kevyttä hyötyliikuntaa ei saisi jättää koskaan pois pidemmäksi aikaa (poikkeuksena urheilijoilla omat rajoituksensa kilpailukaudella ja tiettyihin sairauksiin liittyvät komplikaatioriskit).

Hyötyliikunta on siis kaiken liikkumisen pohja. Tähän lisätään oma laji tai oma liikunnallinen harrastus, olipa se mikä tahansa. Yksilöstä, tasosta ja tavoitteista riippuen harjoittelua voi tulla kerran tai kymmenen viikossa. Mikäli treenit ei koostu voimaominaisuuksia kehittävästä harjoittelusta, tulisi voimaharjoittelua olla vähintään kaksi, mieluiten kolme kertaa viikossa. Treenin ei tarvitse olla kestoltaan kuin 45-60 minuuttia, ja jo puolentunnin setillä voikin saada hyvän treenin aikaiseksi. Muistutuksena vielä, että harjoittelu alkaa AINA lämmittelystä ja päättyy loppuverryttelyyn. Oikeaoppisesta alkulämmittelystä voi lukea lisää TÄSTÄ ja loppuverryttelystä lisää TÄSTÄ.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Mitä treenissä tulee ottaa huomioon?

Edellä mainittiinkin jo verryttelyjen tärkeydestä. Treeni itsessään suositellaan toteutettavan niin, että edetään isoista lihasryhmistä pienempiin. Eli esimerkiksi jalkapainotteisessa voimatreenissä harjoitetaan ensin reidet ja pakarat, ja vasta sen jälkeen pohkeet.

Teit sitten kevyttä tai raskaampaa voimatreeniä, kaikissa liikkeissä tulisi painottaa keskivartalon hallintaan. Eli pidä keskivartalo napakasti hallittuna kaikkien liikkeiden ajan, mutta kuitenkin niin, että jännitys keskivartalossa ei estä hengittämistä. Esimerkiksi pilates-harjoittelusta saa erinomaista apua keskivartalon hallintaan ja hengityksen rytmittämiseen!

Ja kaiken A ja O: Keskity aina tekniikkaan ja puhtaisiin suorituksiin. Mikäli tekniikka kärsii, vähennä painoja. Väärällä tekniikalla ja liian isoilla painoilla ei saada hyviä tuloksia. Tärkeää onkin aina saada tuntuma niihin lihasryhmiin, joita halutaan harjoittaa.

Summa summarum

Ajattelin myöhemmin paneutua vielä treenin suunnitteluun ja järkevään treeniohjelmaan, mutta jotta tekstiä ei tule kerralla ylettömästi, siirretään tämä tärkeä aihe toiseen kertaan.

Haluan loppuun vielä muistuttaa kaikkia, kuinka tärkeää on tarkastaa omat tekniikat ammattilaisen silmän alla edes kerran. Erilaiset valmennukset tuntuvat usein kalliilta, mutta se kaikki panostus menee kyllä omaan terveyteen, sen edistämiseen ja ylläpitämiseen. Kaikkein tärkeintä voimaharjoittelussa harjoittelussa on teknisesti puhtaat liikesuoritukset, jotta vältytään erilaisilta vammoilta. Osaava ammattilainen antaa sinulle ohjeet myös omatoimiseen harjoittelemiseen, ja niihin asioihin, joihin juuri sinun tulisi kiinnittää huomiota omassa harjoittelussasi. Omaa tietämättömyyttään ei tarvitse hävetä, vaan pitää avoin asenne monipuoliseen harjoittelemiseen.

Muista, että jokainen on ollut joskus aloittelija. Siitä se lähtee.

Miten ylläpitää treenimotivaatiota vuoden pimeimpänä aikana?

Sain eräältä valmennettavaltani toiveen kirjoittaa treenimotivaatiosta, ja miten sitä saisi ylläpidettyä, joten olkaahan hyvät. 😃

Marraskuu on monen mielestä vuoden synkintä aikaa ja päivät ovat usein harmaansävyisiä. Aamulla töihin lähtiessä on pimeää ja illalla kotiin tullessa hämärtää. Pimeys vaikuttaa kumman paljon ihmisten mielialoihin ja jaksamiseen. Monet saattavat karsia ensimmäiseksi treenistä, koska tuntuu että voimia ei ole. Usein kuitenkin liikkuminen olisi kuitenkin paras lääke väsymiseen.

Teksti on painotettu erityisesti kuntoilijoille ja aloitteleville liikkujille, vaikkakin yhtä hyvin urheilijatkin voivat kärsiä hetkellisestä motivaation puutoksesta. Miten sitä motivaatiota saisi sitten ylläpidettyä?

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Mieti tavoitteitasi

Yksittäisen treenin jääminen väliin ei romahduta tuloksia, mutta mikäli treenejä jää väliin useampia, alkaa se näkyä jo tuloksissa. Jokaisella treenillä on siis loppupeleissä oma merkityksensä. Jos treenille lähteminen tuntuu raskaalta, mieti niitä pidemmän tähtäimen tavoitteita. Voit miettiä myös seuraavasti: kuinka kaukana olenkaan tavoitteistani kuukauden päästä, jos nyt jätän treenejä väliin? Tai mitä ehdinkään saavuttaa kuukaudessa jos panostan tämänkin ajan treeneihin?

Aikatauluta

Tee aina viikko kerrallaan selkeät aikataulut, jonne olet erotellut työ-, lepo-, ja vapaa-ajan sekä treenit. Kalenterin ei tarvitse olla minuuttiaikatauluilla syklitelty eikä toivottoman tiukka, mutta suunnitelmallisuus auttaa pysymään kiinni myös treeneissä. Mikäli aika on loppuvuodesta tiukilla eikä treeneille tunnu löytyvän tarpeeksi aikaa, niin panosta laatuun määrän sijaan. Tee mieluummin muutama laadukas treeni viikossa kuin kymmenen hutiloitua harjoitusta. Muista myös hyötyliikunnan merkitys! Hyötyliikunta ei korvaa lihaskuntoharjoittelua ja siitä saatavia hyötyjä, mutta auttaa vahvan peruskunnon luomisessa ja ylläpitämisessä.

Treenikaveri tai ryhmäliikunta

Jos tuntuu työläältä lähteä yksin treenaamaan, niin sovi kaverin kanssa yhteistreeneistä. Voitte tehdä joko samanlaisen treenin ja molemmat treenata oman harjoitusohjelman mukaisesti, kuinka vain, mutta motivaation ylläpitämisessä auttaa myös sosiaalinen paine: kun olet sopinut meneväsi tiettyyn aikaan treenaamaan, ja tiedät kaverin odottavan sinua, on treeniä vaikeampi jättää välistä.

Jos taas aikataulujen natsaaminen kaverin kanssa on hankalaa, niin ilmoittaudu ohjatulle tunnille. Tarkista ensin tuntikuvaus, jotta löydät varmasti itsellesi ja omalle tasollesi sopivan tunnin. Ryhmäliikuntaan voi mennä ihan kaikki aloittelevista liikkujista tavoitteellisesti urheileviin – tarjonta on tänä päivänä niin laaja, että jokaiselle löytyy varmasti sopivan haastava tunti.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Hanki itsellesi ammattitaitoinen valmentaja

Jos motivaatio on muutenkin vähissä, on tärkeää, että harjoitteleminen olisi hyödyllistä ja omia tavoitteitasi tukevaa. Kannattaakin hommata itselleen ammattitaitoinen valmentaja edes siihen, että saisit laadukkaan harjoitusohjelman joka tukisi tavoitteitasi. Osaavan valmentajan tekemä harjoitusohjelma vie sinua treeni treeniltä lähemmäs tavoitteitasi kun vain jaksat itse keskittyä tekemään treenit laadukkaasti.

Panosta myös lepoon ja ravintorikkaaseen ravitsemukseen

Niin kuin aikatauluta –kappaleessa jo sivuutettiinkin, muista kaiken muun tohinan keskellä myös panostaa lepoon. Kunnolliset yöunet auttavat kumman paljon jaksamiseen ja yleisvointiin. Unentarve on ihmisille yksilöllistä, mutta nyrkkisääntönä voisi pitää 7-9h unta yössä. Kunnollisia yöunia ei voi korvata millään: ei kofeiinijuomilla tai lyhyillä päiväunilla, joten panosta siihen, että saat sekä arkena että viikonloppuna riittävästi laadukasta unta oman hyvinvointisi takia! Unen merkityksestä palautumiseen olenkin kirjoittanut jo aiemmin, pääset siihen tästä.

On myös hyvä muistaa terveellisen ja ravitsevan ruokavalion merkitys kokonaisuuden kannalta. Säännöllinen, riittävä ja terveellinen ravinto antaa yllättävän paljon lisää energiaa jokaiseen päivään. Terveellisen ruokavalion ei tarvitse koostua vihersmoothieista tai erilaisista lisäravinteista, riittää kun ruoka on mahdollisimman ravitsevaa, suolistollesi sopivaa ja maukasta. Terveellistä ruokavaliota voi toteuttaa monella eri tavalla, joten tässäkin on vain mielikuvitus rajana!

Bonuksena pirteät treenivaatteet

Visuaalisuudella on yllättävän suuri merkitys mielialaan! Jos päivä on muutenkin harmaa, niin piristä itseäsi kirkkailla treenivaatteilla. Voit esimerkiksi antaa itsellesi tsemppipalkinnon ja lisämotivaatiota jaksamiseen ostamalla jonkun uuden piristävän asusteen. Vaikeampi kieltäytyä treeneihin lähtemisestä, kun uudet vaatteetkin on jo hankittu.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Monet panostavat treenaamiseen oikein urakalla heti Joulun jälkeen. Mutta mieti, kuinka pitkällä olisit jo silloin, jos pidät treeneistä kiinni myös nyt!

Ja jos treenaamaan lähteminen tuntuu raskaalta, niin mieti kuinka hyvä ja itsensä voittanut olo treenin jälkeen onkaan! Kun ylläpidät säännöllisyyttä treeneissä, myös energiatasosi pysyvät parempina koko harmaan ajan. 😃

Onko raskas painoharjoittelu ainoa tie tuloksiin?

Olen viime aikoina lukenut paljon erinäisiä kirjoituksia siitä, kuinka muka ainoastaan raskaalla painoharjoittelulla voidaan kehittää lihaskuntoa. En itse perusta omaa harjoitteluani ollenkaan tavalliseen kuntosaliharjoitteluun tai laita valmennettaviani reiden lähennys-/loitonnuslaitteisiin istumaan ellei taustalla ole tähän pätevää syytä. Vaikka itse rakastan toiminnallista voimaharjoittelua ja raskaiden painojen nostamista, tiedän että joillekin pelkkä painojen näkeminen saa kuvottavan olon aikaan. Tiedän henkilöitä, jotka ovat yli kymmenen vuoden ajan yrittäneet raahata itseään kuntosalille, mutta harjoittelu ei vielä tänäkään päivänä ole pysyvää. Tammikuussa aina ostetaan uusi salikortti, ja parin kuukauden päästä se onkin jo jossain hyllyn perällä pölyttymässä.

Seuraava on varmasti monelle tuttu ilmiö: olet ollut pt-asiakkaana tai jossakin nettivalmennuksessa, ja mahdollisesti saanutkin tuloksia aikaan. Varsinainen treenaaminen ei missään vaiheessa kuitenkaan sen suuremmin kiinnostanut tai saanut sinua syttymään harjoitteluun. Valmennuksen päätyttyä innostus pikkuhiljaa hiipui ja hiipui ja tulokset katosivat. Motivaatio oli pysynyt yllä personal trainerin valvovan silmän alla, ja tulokset tuottivat ulkoista motivaatiota. Kuitenkin projektin päätyttyä päätät pitää harjoittelusta hieman taukoa, ja pian huomaatkin olevasi takaisin lähtöpisteessä. Sisäistä motivaatiota harjoitteluun ei ollutkaan missään vaiheessa syttynyt.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Usein salitreenin ja painoharjoittelun merkitystä korostetaan sen vaikutuksilla lihaskunnon kehittämiseen. Eikä tässä olekaan mitään väärää; tämän tyyppinen harjoittelu sopii erittäin hyvin henkilöille, joilla on sisäistä motivaatiota ylläpitää ja kehittää harjoittelua. Mutta jos pelkkä ajatus salitreenistä tuntuu vastenmieliseltä ja sinne meneminen aiheuttaa vielä enemmän negatiivisia tuntemuksia, voi harjoittelusta olla enemmän haittaa kuin hyötyä verrattuna siihen, että kokeilisit muuta keinoa lihaskunnon kehittämiseen. Jos esimerkiksi tavoitteenasi on painonpudotus, ja kuntosalilla käyminen saa sinut ainoastaan stressaantuneeksi; mielen stressaantuminen saa myös kehon stressaantumaan > kortisolitasot nousevat eikä paino putoa. Jos sen sijaan tykkäät esimerkiksi tanssia, tehdä pitkiä kävelylenkkejä, kuntonyrkkeillä tai uida, niin voin vaikka luvata että paino putoaa helpommin, kun teet sitä mistä oikeasti nautit. Vaikka sinulla olisikin vastaavanlaisia ulkonäköön tai kehonkoostumukseen liittyviä tavoitteita, niin et välttämättä tarvitse kuntosalitreeniä ollenkaan tavoitteidesi saavuttamiseksi. Ainoastaan ulkonäköön liittyviä tavoitteita ei kuitenkaan kannata itselleen asettaa, koska tällöin motivointitekijät ovat myös ulkoisia, ja harjoittelu todennäköisesti loppuu siihen pisteeseen, kun tavoitteet on saavutettu.

Fakta on nimittäin se, että 2/3 suomalaisista ei liiku muutenkaan tarpeeksi, joten vaikka menisit joka ikinen päivä kuntosalilaitteisiin tunniksi istumaan, se ei takaa riittävää päivittäistä liikunta-annosta. Jotta liikunnasta saisi pysyvää, avainasia onkin löytää se laji/tapa liikunnan harrastamiseen, josta oikeasti itse tykkäät, ei se mitä naapuri harrastaa tai mediassa hehkutetaan. Vaikka lihaskuntoharjoittelua olisikin hyvä harrastaa vähintään se pari kertaa viikossa, kaikkien ei tarvitse mennä kuntosalille, jos niin ei halua. Piste. Vaihtoehtoja löytyy nimittäin useita muitakin lihaskunnon kehittämiseen. Kannattaa rohkeasti kokeilla erilaisia lajeja ainakin pariin otteeseen, ja joku tuntuu sinusta siltä, ettei se sinulle sovi, niin sinun ei tarvitse selitellä asiaa kenellekään. Pääasia, että löydät itsellesi sopivan keinon liikunnan harrastamiseen. Juurikin esimerkiksi painonpudotuksessa tuloksia tulee paljon varmemmin ja pysyvämmin sillä, että tekee sellaista mistä nauttii, eikä sellaista, mitä joutuu päivä toisensa jälkeen hampaat irvessä väkisin pakottamaan itsensä tekemään. Toki huonojakin päiviä tulee, eikä kaikki ole elämässä muutenkaan aina nautinnollista tai kivaa, mutta kun yleisfiilis lajia kohtaan on positiivinen, niin motivaatio pysyy yllä huomattavasti helpommin. Itseään pitää haastaa ja kehityksen takaamiseksi tulisikin ajoittain käydäkin siellä epämukavuusalueella, mutta pääsääntöisesti tekemisen tulisi olla mielekästä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Aerobisen peruskunnon tulisi olla kaiken liikunnan perusta. Se on se, mitä ihminen tarvitsee selviytyäkseen päivittäisistä toiminnoista. Vaikka sinulla olisikin selkeästi erottuvat vatsalihakset, mutta portaiden nousu kotiovelle tuottaa rajua hengästymistä, ollaan pahasti hakoteillä. Myöskin lihaskunnon harjoittaminen ja siinä kehittyminen vaatii tiettyä pohjakuntoa = aerobista peruskuntoa. Eriyttävää vastusharjoittelua (yhdelle lihakselle/lihasryhmälle tarkoitetut liikkeet) käytetäänkin usein fysioterapiassa kuntoutusmielessä esimerkiksi vammautumisen tai loukkaantumisen jälkeen ja iäkkäillä, jotka eivät kykene tekemään toiminnallisia harjoitteita. Tavallinen tallaaja ei kuntosalilaitteissa istumista tarvitse normaalitilanteessa mihinkään. Toki eriyttäviä harjoitteita voi käyttää esimerkiksi urheilijoilla oheisharjoitteluun ja lihasaktivaation parantamiseen, mutta jos kaikki harjoittelu perustuu kuntosalilaitteissa istumiseen, ollaan taas pahasti eksyksissä.

Jos kuitenkin tykkäät harjoitella kuntosalilla ja se motivoi sinua, niin siinäkään ei ole mitään väärää. Kunhan harjoittelu ei perustu ainoastaan tähän moneen kertaan tuomittuun laitteissa istumiseen (pl. pyörätuolissa olevat). Ja jottei mentäisi ojasta allikkoon, niin mikäli päätät tämän luettuasi vaihtaa perinteisen paikkaharjoittelun toiminnalliseen suuntaan, ja otat mukaan raskaita koko kehoa kuormittavia liikkeitä, kuten maastavetoa, kyykkyä ja rinnallevetoa, niin varmista tekniikkasi valvovan silmän alla ennen kuin lisäät raskaampaa kuormaa. Edellä mainitut liikkeet ovat erinomaisia koko kehon lihaksistoa sekä hengitys- ja verenkiertoelimistöä kuormittavia liikkeitä, mutta raskaiden painojen ja huonon tekniikan yhdistelmällä ei saada kuin tuhoa aikaan.

Kehotankin kaikkia aloittelevia liikkujia kokeilemaan erilaisia lajeja ja tapoja liikunnan harrastamiseen, mutta niin kuin aiemmin todettukin, pääasia on, että löydät sellaisen harrastuksen mistä nautit. Onnistumisen kokemukset ja postiviinen fiilis ruokkivat sisäistä motivaatiota, joka puolestaan edesauttaa kehittymisessä ja pysyvämpien tavoitteiden saavuttamisessa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Vaikka yleiset suositukset sanoisivat mitä tahansa ja naapurissa asuva voimannostaja liputtaa ainoastaan lihaskuntoharjoittelun tärkeyttä, niin varsinkin sellaisessa tilanteessa, että et muutenkaan liiku päivittäin tarpeeksi, niin tärkeintä on, että löydät itsellesi mieluisan tavan liikunnan lisäämiseksi. Lihaskuntoharjoittelu on tärkeässä roolissa fyysisen kunnon kehittämisessä, mutta varsinkin liikuntaa aloittelevilla ainoastaan siihen tukeutuminen ei aina ole paras mahdollinen ratkaisu.

Ensimmäiseksi on siis tärkeintä sytyttää jonkinnäköinen palo liikuntaan, ja sen jälkeen miettiä, miten harjoittelun sisältöä voisi muuttaa monipuolisemmaksi. Jos harjoittelu tuntuu vieraalta tai pelottavalta, niin ota rohkeasti yhteyttä personal traineriin/valmentajaan ja pyydä apua. Ennen valmennuspaketin ostamista kannattaa etukäteen kertoa omista liikuntatottumuksistaan ja tavoitteistaan, ja miettiä, tukeeko valmentajan ideologia sinun tavoitteitasi. Jos tykkäät enemmän kotona tehtävästä harjoittelusta, ryhmäliikunnasta, vesijumpasta tai kamppailulajeista, niin kerro tämä rohkeasti ja pyydä valmentajaa laatimaan harjoitusohjelma omien toiveidesi mukaan – hyvä valmentaja tekee työtään sinua varten, ei ainoastaan omien mieltymystensä mukaan. Taitavalla valmentajalla on myös kyky tarkastella liikuntaharrastustasi monipuolisesta näkökulmasta ja ujuttaa harjoittelusi yhteyteen myös tarvittaessa lihaskuntoharjoittelua, jos sitä ei muuten tule riittävästi. Parhaassa mahdollisessa tilanteessa tämä tapahtuukin muun harjoittelun yhteydessä ja niin, että kokonaisvaltainen fyysinen suorituskyky kehittyy kuin huomaamatta sisäisen motivaation sytyttyä.

 

Jos olet siinä tilanteessa, että liikuntaa pitäisi lisätä, muttet tiedä mitä tekisit, niin haastankin sinut nyt miettimään, mitä itse haluaisit kokeilla. Älä mieti, mitä sinun pitäisi tehdä tai mitä muut tekevät, vaan mieti, mikä olisi harrastus, joka on ehkä jo pidemmän aikaa kiinnostanut sinua, muttet ole uskaltanut ottaa vielä ensimmäistä askelta. 🐾