Valmentajan vastuu vs. asiakkaan vastuu

Usein kuulee ihmisten puhuvan hyvistä ja huonoista valmentajista ja personal trainereista. ”En saanut mitään tuloksia hänen kanssa aikaan”, ”Painoni ei pudonnut tavoitteesta huolimatta ollenkaan” tai ”Saavutin kaikki tavoitteeni ennätysajassa”…

Omasta mielestäni liikunta-alan toimijoita pitäisi valvoa enemmän. Asiakkaille annetaan hyvin erilaisia ohjeita, ja välillä ohjeiden taustalla ei ole minkäänlaista faktaan perustuvaa tietoa ihmiskehon toiminnasta. Valmentajia personal trainereita on hyvin eri tyylisiä ja erilaisilla koulutustaustoilla – valitettavasti myös niitä, joilla ei ole minkäänlaista koulutusta asiaan. Jos tuloksia ei saavuteta tai asiakas loukkaantuu, niin missä kohtaa menee raja valmentajan vastuun ja asiakkaan vastuun välillä?

Huom! Tekstissä puhutaan nimenomaan yksilövalmennuksista. Massavalmennuksista sitten toisella kertaa…

Maarit-07145

Valmentaja on vastuussa siitä, mitä ohjeita hän valmennettavalleen antaa

Rakentaessaan harjoitus- ja mahdollisesti myös ruokavalio-ohjelmaa asiakkaalleen, valmentaja on vastuussa siitä, minkälaisia ohjeita hän antaa. Harjoitus- tai ruokavalio-ohjelmien, tai muidenkaan neuvojen, ei pitäisi ikinä perustua pelkästään omaan kokemukseen, mutu-tuntumaan tai muoti-ilmiöihin, vaan taustalla pitäisi oikeasti olla tietoa ihmisanatomiasta ja –fysiologiasta sekä kuormituksen vaikutuksesta ihmisen elimistöön. Samat ohjeet eivät koskaan sovi kaikille, ja sen takia valmentajan tulisi osata antaa yksilöllisiä ohjeita jokaiselle asiakkaalleen. Tässä tarvitaan tiedon omaksumista ja soveltamista sekä kokemusta erilaisista asiakkaista. Vaikka asiakkaan tavoitteena olisikin, että treenaamisen tulisi olla hauskaa, niin hauskuuden ohella valmentajan tulee myös huolehtia, että harjoittelu on turvallista ja kehittävää, eikä ylikuormita mitään kehonosia liiallisesti.  Sama pätee myös valmentajan ohjaamiin treeneihin.

Asiakas on vastuussa siitä, miten hän ohjeita noudattaa

Vaikka ohjeet olisivat kuinka tarkoituksenmukaiset, yksilölliset ja selkeät tahansa, mutta niiden noudattamisessa mennään ojasta allikkoon, on turha odottaa huipputuloksia. Otetaan esimerkki: Jos valmentaja on laatinut treeniohjelman, joka perustuu 3xvko harjoitteluun, mutta treenaat vain kerran viikossa, tulisi asiasta ilmoittaa valmentajalle, jotta hän osaa ottaa asian huomioon ja mahdollisesti muuttaa treeniohjelmaa. Jokainen kyllä tietää, tekeekö sen, mitä on yhdessä suunniteltu, vai meneekö sieltä mistä aita on matalin.

Myöskin harjoitusohjelman sisällön noudattaminen olisi tärkeää tulosten kannalta. Jos treenaat vähän sinnepäin, niin harjoittelu voi kyllä olla hauskaa, mutta valmennuksen alussa laadittuja tavoitteita ei välttämättä päästä toteuttamaan.

Jos taas suurimpana tavoitteenasi on painonpudotus, mutta et saa hillittyä makeanhimoasi ja syöt joka päivä herkkuja, niin syy ei ole ainakaan treeniohjelmassa, vaan ylimääräisen energian nauttimisessa. Vastaavissa tapauksissa valitettavasti syy voi kuitenkin löytyä liian niukasta ruokavaliosta, joten tämän vuoksi valmentajan pätevyydellä on merkitystä! Oikein laaditulla ruokavalio-ohjeistuksella edes painoa pudottaessa ei tulisi kärsiä kohtuuttomasta nälästä tai energianpuutteen aiheuttamasta flegmaattisuudesta, vaan terveellistä ruokaa saa kyllä syödä niin, että energiaa riittää treenaamiseen ja muuhun elämään.Maarit-07141

Itsenäisesti treenatessa jokainen on vastuussa omasta turvallisuudestaan. Erityisesti, jos on vielä erikseen mainittu hyvästä alkulämmittelystä, tulisi asia ottaa huomioon myös itsenäisesti harjoiteltaessa vammautumisriskin minimoimiseksi. Jos ajattelet säästää aikaa skippammalla alkulämmittelyn ja lähdet suoraan vastusharjoittelun pariin jonka seurauksena loukkaat itsesi, voit syyttää vain itseäsi, et valmentajaa. Itsenäisissä harjoituksissa harjoitustekniikkaan on myös syytä kiinnittää erityistä huomiota! Jos et ole varma liikkeestä, älä lähde ainakaan soveltamaan sitä, vaan koita ensin saada tuntuma kohdelihaksiin kevyemmillä aktivointiharjoituksilla ja sen jälkeen kokeile liikettä uudelleen. Usein tämä keino nimittäin tepsii yllättävän hyvin!

Muista myös kuunnella omaa kehoasi! Kipua vastaan ei saisi koskaan harjoitella (varsinkaan aloittelijat ja kuntoilijat, urheilijoilla poikkeustapauksia). Usein kipu treenatessa saattaa johtua liian vähäisestä lämmittelystä, joten kannattaakin suosiolla huolehtia heti alkuun kunnollisesta verryttelystä. Jos tämän jälkeen tuntuu vielä kipua, niin kannattaa tsekata liikeradat. Usein treenataan liian suurilla painoilla yhdistettynä liian pieniin liikeratoihin, jolloin keho on hyvin altis vammautumiselle. Jos liikeratojen ja tekniikan tarkistamisesta huolimatta vielä ilmenee kipua, niin kannattaa kipua aiheuttava harjoitus ohittaa ja siirtyä tekemään sellaisia liikkeitä, jotka eivät aiheuta kiputuntemuksia.

 

Toivottavasti aihe herätti ajatuksia! Tarkoituksena ei ollut pelotella ketään, vaan nimenomaan muistuttaa siitä, että valmentajan valintaan kannattaa panostaa. Aina kallein ei ole sama kuin paras! Koska liikunta-alan toimijoita ei liiemmin valvota, löytyy korkealla hinnalla mutta alhaisella koulutustasolla rahastavia tekijöitä melko paljonkin. Kannattaa siis valita sellainen valmentaja, jonka kanssa tulee toimeen, ja jonka ohjeisiin pystyy luottamaan, niin että niiden avulla saavuttaisit omat tavoitteesi. Muista kuitenkin, että siitä, miten noudatat ohjeita, olet itse vastuussa! Reipasta ja määrätietoista asennetta harjoitteluun – omaa kehoa kuunnellen 😊

 

 

Kuvat: Mari Raahenmaa