Milloin treenejä kannattaa keventää?

Lähdet normaalisti treenaamaan ja jo heti lämmittelyn aikana tuntuu siltä, että treenistä ei oikein tahdo tulla mitään. Yrität kuitenkin sitkeästi saada itsestäsi edes jotain irti, mutta kova väsymys painaa kehossa. Kehosi käskee sinua hidastamaan tahtia.

Varsinkin monelle aktiivitreenaajalle harjoittelu on niin kiinni selkärangassa, että treenejä on helpompi tehdä jopa ylimääräisiä kuin välillä jättää joku treeni pois. Millaisissa tilanteissa treenejä kuitenkin kannattaa keventää tai pitää harjoittelusta hetken aikaa taukoa?

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Voimakas väsymys

Pitkään jatkunut unettomuus tai muusta syystä johtuva voimakas väsymys rasittaa kroppaa todella paljon. Kun tähän lisätään vielä intensiivistä treenaamista, poltetaan kynttilää jo molemmista päistä. Yhden huonosti nukutun yön jälkeen kannattaa kova treeni vaihtaa kevyempään, mutta pidempään jatkuneen unettomuuden tai voimakkaan väsymyksen takia kannattaa harjoittelua keventää pidemmäksi aikaa – niin, että keholla on aikaa toipua ja palautua. Vastaavissa tilanteissa treenit voikin vaihtaa hetkeksi esimerkiksi raittiissa ilmassa tehtyihin kävelylenkkeihin ja kehonhuoltoon. Kun tuntuu siltä, että energiaa alkaa taas löytyä ja väsymys kaikkoaa, voi treeneihin alkaa pikkuhiljaa taas lisätä tehoja.

Kova stressi & vaikea elämäntilanne

Oli stressaavan elämäntilanteen syynä sitten opiskelu- tai työhuolet, ihmissuhdeongelmat tai muuten kuormittava ajanjakso, kova stressi on aina rasite sekä mielen että kehon hyvinvoinnille. Kevyempi liikunta, riittävä uni ja lepo sekä monipuolinen ja terveellinen ravinto ovat stressaavan elämäntilanteen kulmakiviä – koita pitää näistä kiinni, jotta sekä mielesi että kehosi pysyisi kaikesta huolimatta virkeänä. Voimakas stressi nostaa verenpainetta ja kehon kortisolitasoja, joten kovalla treenaamisella stressaavassa elämäntilanteessa saadaan vain tehtyä hallaa omalle keholle. Intensiivinen treenaaminen kannattaakin jättää hetkeksi tauolle ja harrastaa itselleen mahdollisimman mieluisia kevyempiä liikuntamuotoja, kuten joogaa, pilatesta, rauhallisia kävelylenkkejä, vesijuoksua tai vaikkapa rauhallisempaa uintia.

Akuutti sairaus

Sairaustapauksissa treenejä tulisi aina keventää, jotta keholla on aikaa toipua. Mikäli kyse on lievemmästä flunssasta, voi treenaamista jatkaa kevyesti flunssankin aikana, kunhan vain muistaa kuunnella kehoaan. Vuotava nenä ei siis ole este liikkumiselle, mutta kovaa kurkku- tai rintakipua kannattaa kuunnella ja levätä kunnolla. Kuumeessa tai vatsataudissa on myös hyvä keskittyä lepäämiseen.

Mikäli kyseessä on krooninen sairaus, tulee omaa kehoaan opetella kuuntelemaan. Monet krooniset sairaudet käyttäytyvät aaltomaisesti eli välillä on helpompia ajanjaksoja ja välillä taas vaikeampia. Sairaudesta, elämäntilanteesta ja omasta fyysisestä kunnosta riippuen helpompina ajanjaksoina voi keskittyä intensiivisempään treenaamiseen, ja huonompina ajanjaksoina kannattaa puolestaan suosia kevyempää liikuntaa. Useimpiin kroonisiin sairauksiin liikunta toimii lääkkeenä, joten kovin pitkiä totaalilepojaksoja ei kannata pitää mikäli tilanne ei välttämättä sitä vaadi. Kevyempi liikkuminen omaa kehoaan kuunnellen antaa hyvinkin paljon lisäenergiaa päiviin!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Pitkään jatkunut intensiivinen treenaaminen

Mikäli olet treenannut enintään 8 viikkoa putkeen intensiivisesti ilman kevyempää jaksoa, kannattaa väliin sovittaa kevyempi viikko. Kenenkään keho ei kestä jatkuvaa intensiivistä treenaamista ilman lepojaksoja, koska keholle pitää antaa aikaa palautua kovasta harjoittelusta. Varsinainen kehitys tapahtuukin levossa, joten palautumiselle täytyy osata antaa aikaa – tällöin myös mahdollistetaan kehittyminen. Jos treenaa aina täysillä, ei voi ikinä treenata oikeasti kovaa. Kevyempiä jaksoja onkin hyvä pitää lajista ja kaudesta riippuen 4-8 viikon välein. Tällöinkin on hyvä suosia kevyttä palauttavaa liikuntaa ja kehonhuoltoa, mutta keskittyä myös ihan kunnolla lepäämiseen ja kunnollisiin yöuniin.

 

Ennen kaikkea lepo on edellytys kehitykselle. Tottakai fyysisen suorituskyvyn kehittämiseen tarvitaan pitkäjänteistä työtä, itsensä ylittämistä ja järkevää harjoittelua. Sekä mielemme että kehomme kaipaavat vastapainoksi kuitenkin lepoa ja rauhallisempia ajanjaksoja – jotta oppisi tunnistamaan oman kehon signaaleja, on hyvä opetella kuuntelemaan omaa kroppaa. Hidastaa kannattaa aina mielummin ajoissa kuin liian myöhään.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s