Miten kävi treenien kun käteni murtui?

Miten käy urheilijalle loukkaantumisen jälkeen? Jäävätkö treenit kokonaan pois? Onko niitä mahdollista korvata vaihtoehtoisilla harjoitteilla? Laskeeko kunto ropisten samantien vai onko harjoittelua mahdollista toteuttaa jollain tavalla?  Entä miltä tuntuu, kun kaikkein rakkain päivittäinen harrastus ja elämäntapa jää pitkälle tauolle?

Blogissa on ollut hetken aikaa hiljaisempaa ja siihen löytyykin syy omasta tapaturmastani. Jaankin nyt omakohtaisemman kokemuksen tuoreesta loukkaantumisesta ja millaisia tunteita se on herättänyt. Kerron myös miten on toiminnallien voimatreenien ja uinnin käynyt.

Kuukausi sitten mursin kaatuessa oikean käteni ja leikkaukseen pääsin kolme viikkoa sitten. Leikkauksessa vinoon mennyttä luuta oiottiin ja luut yhdistettiin metallilevyllä ja ruuveilla. Viikko leikkauksen jälkeen kipsi poistettiin, ja sain tilalle irrotettavan lastan. Lastaa puolestaan tuli pitää kahden viikon ajan, eli tismalleen tänään saan ottaa lastan pois. Kättä ei kuitenkaan saa kuormittaa ennen röntgeniä ja kontrolliaikaa. Sanomattakin on selvää, että oikeakätisellä elämä hankaloituu kun dominantti käsi on pois pelistä. Päivittäiset toiminnot, kuten suihkussa käyminen, ruoanlaitto, tiskaaminen, hampaiden harjaaminen ja koiran ulkoiluttaminen onkin yhtäkkiä huomattavan hankalia. Miten on sitten treenien laita?

murtuma

Kun käteni murtui, pidin suosiolla pari lepopäivää treeneistä. Vahvat lääkkeet väsyttivät, ja päivittäiset askareet veivät niin paljon aikaa, että ajattelin keskittää kaiken ylimääräisen ajan lepäämiseen. Kävelin koiran kanssa pitkiä lenkkejä ja venyttelin kevyesti. Parin lepopäivän jälkeen palasin kuitenkin nopeasti salille ihan siitäkin syystä, että kun olen tottunut treenaamaan päivittäin, saan todella epämiellyttävät selkä- ja lonkkakivut, jos en tee edes jonkinlaista lihaskuntotreeniä. Palasin siis salille tekemään liikkuvuusharjoittelua, jumppakuminauhalla lihasaktivaatioharjoitteita, keskivartalotreeniä ja polkemaan kuntopyörää. Treeni oli kuitenkin kevyttä – heti kun sykkeet lähtivät nousemaan, niin kädessä oleva jyskytys ja kipu pahenivat.

Leikkaus oli siis viikko käden murtumisen jälkeen. Tämän viikon treenailin kevyesti ja lenkkeilin paljon koiran kanssa. Jos kivut olivat olleet murtuman jälkeen asteikolla 0-10 noin seitsemän luokkaa, leikkauksen jälkeen kivut olivat pari päivää kympissä. Jouduin nyt syömään useamman päivän vahvoja kipulääkkeitä, joten keskityin taas lepäämään kunnolla. Joka päivä jumppailin kuitenkin kotona sen verran, että sain paikat pysymään vetreinä ja mielen virkeänä. Kieltämättä tässä vaiheessa alkoi jo todella paljon ärsyttämään, ettei pysty kunnolla treenaamaan, ja kaipuu kovien treenien, ja erityisesti uinnin, pariin alkoi nousta koko ajan kovemmaksi.

Muutama päivä leikkauksen jälkeen kivut alkoivat hellittämään ja palasin taas nopeasti salille harjoittelemaan. Jatkoin saman tyyppisiä harjoitteita kuin ennen leikkausta sillä poikkeuksella, että pyrin välttämään hikoilua, ettei kipsin alla oleva leikkaushaava tulehtuisi. Jumppakuminauhan lisäksi käytin kuntosalilaitteita apuna saadakseni kevyttä vastusta lihaskuntotreeniin. Kaikki omat pääliikkeeni – maastaveto, kyykky, rinnalleveto sekä erilaiset nostot ja punnerrukset ovat pois pelistä, joten pyrin keksimään mahdollisimman monipuolisia korvaavia harjoitteita, jotta saisin lihaskuntoa ylläpidettyä myös pidemmän sairasloman ajan.

Viikko leikkauksen jälkeen kipsin tilalle vaihtui lasta ja tämä helpotti paitsi arkisia askareita, myös treenaamista. Hikoilua ei tarvinnut enää pelätä, koska tarvittaessa lastan sai pois ja leikkaushaavan putsattua. Lastan vaihdon jälkeen vietimme mieheni kanssa reilun viikon Teneriffalla häämatkalla, jonne alun perin oli pitänyt lähteä treenileirille Tenerife Top Training –treenikeskukseen. Vaikka treenaaminen ei sillä tasolla mitä matkaa suunniteltaessa oli ollut tarkoituksena tullut kysymykseenkään, niin reissua ei kuitenkaan tarvinnut perua. Etelä-Teneriffa vaihtui pohjoiseen ja hieman erilaisiin suunnitelmiin. Kovan treenaamisen sijaan olikin aika keskittyä lepäämään ja nauttimaan reissusta – joskus näinkin. 😊

Teneriffalla tuli jatkettua hotellin kuntosalilla samaa jumppailua kuin Suomessakin ja käveltyä paljon. Pikkuhiljaa aloin lisäämään vastusta niissä voimaliikkeissä, joita pystyn tehdä ja pyrin lisäämään myös tehoja aina aste asteelta. Kyykkyjä saan esimerkiksi tehtyä smith-tangon avulla ja jonkin verran nostoja vasemmalla kädellä (täytyy kuitenkin pitää huoli, ettei vasen käsi ylirasitu, koska kaikki kuormitus on nyt sen varassa).  Pari kertaa tuli myös harrastettua omatoimista vuorikiipeilyä, joka toimi parempana mäkitreeninä kuin mitä ikinä Suomessa olen tehnyt! Noin puolentoista tunnin lähes pystysuora nousu ylös reippaaseen tahtiin sydämen sykkeen jyskyttäessä voimakkaasti rinnassa ja pakottavan poltteen painaessa jaloissa, ylhäällä hetken aikaa hengityksen ja sykkeen tasaamista sekä hulppeista maisemista nauttimista, jonka jälkeen tärisevin jaloin takaisin alas ja kevyttä hölkkää hotellin uima-altaalle palauttelemaan jalkoja.

kipsi2

Omalla kohdallani on kyse oikeasti pienestä vammautumisesta, joka kyllä menee ohi ajan kanssa. Näinkin pieni asia kuitenkin rajoittaa tai ainakin hidastaa elämää aika tavalla. Oikean käden sormien mobilisoinnin sain aloittaa heti leikkauksen jälkeen, ja nyt pikkuhiljaa voin aloittaa myös ranteen mobilisoinnin. Kaikkea kuormitusta tulee kuitenkin vielä pari viikkoa välttää, ja senkin jälkeen kuntouttaminen aloitetaan asteittain. Eli tosiaan raskaampaan toiminnalliseen voimaharjoitteluun tulee murtuman johdosta pidempi tauko, ja se onkin psyykkisesti melko haastavaa. Käveltyä tulee nyt palkon enemmän kuin yleensä, mutta se ei titenkään kovaa voimatreeniä korvaa. Reippaat lenkit toimivat kuitenkin nyt hyvinä pk-lenkkeinä. Kun on tottunut kovaan voimatreeniin ja sen tuomaan fiilikseen, niin sen puuttuminen aiheuttaa todella haikean ja tyhjän olon. Voimatreeniä olen kuitenkin saanut korvattua edes jotenkin (en tosin lähellekään maksimipainoja) ja olenkin keskittynyt nyt entistä enemmän tukiharjoitteluun. Tänäänkin sain oikein mainion keskivartalotreenin tehtyä, jonka loppuun tein kovasykkeisen intervallitreenin spinning-pyörällä. Eli kovaa pystyy taas pikkuhiljaa treenata, tosin eri keinoin.

Uimaan sen sijaan en ole kuukauteen päässyt haavan tulehtumisriskin vuoksi. Meressä olen pystynyt käydä pulahtamassa viileässä vedessä pitäen oikeata kättä koko ajan ilmassa, mutta se ei ole kuitenkaan uintitreenejä korvannut. Heti huomenna olisi kuitenkin tarkoituksena mennä vesijuoksemaan ja näin ottaa taas pikkuhiljaa tuntumaa vesiharjoitteluun, vaikkakin koviin uintitreeneihin on vielä aikaa. Step by step…

kipsi

Tekstistäni varmasti huokuu ärsytys siitä, että erittäin hyvin käyntiin lähtenyt nousujohteinen treenikausi keskeytyi, mutta ennen kaikkea haluan tuoda esille, että rajoitteet ovat todella vain omassa päässä. Olen saanut hyvin tehtyä korvaavaa harjoittelua yksikätisenä ilman että olisin kuormittanut oikeaa kättäni tai altistanut sitä tärähdyksille tai tulehtumiselle. Treenaamiseen löytyy aina keinoja – vaikkei pääsisikään omaa lajiaan treenaamaan, voi ja kannattaakin keskittyä entistä paremmin tukiharjoitteluun. Rajoitteiden ei pidä antaa kasvaa liian suuriksi, vaan pikemminkin miettiä, mitä mahdollisuuksia on käytössä. Myös esimerkiksi mentaaliharjoittelua voi hyödyntää loukkaantuneenakin sekä vahvistaa niitä heikkoja kohtia joita usein ei tule treenattua – kaikkeen harjoitteluun löytyy aina jonkinlainen keino. Kaikilla vastoinkäymisillä on myös hyvät puolensa: vasen käteni tulee varmasti olemaan monin kerroin vahvempi ja näppärämpi kuin ennen onnettomuutta! Varmasti myös omat fysioterapeuttiset taidot kehittyvät aina omakohtaisten kokemusten myötä. 😊

 

Myöhemmin ajattelin vielä kertoa käden kuntouttamisesta sekä samantyyppisen kertomuksen siitä, miten paluu koviin treeneihin on sujunut.

 

P.s. Haluan vielä muistuttaa lukijoitani, että vaikka olen itse sairaslomalla kovatehoisesta urheilusta, niin valmennushommia teen tälläkin hetkellä jatkuvasti. Nyt onkin oiva keino hakeutua valmennukseen erityisesti, jos sinulla on jokin vamma, kiputila tai loukkaantuminen taustalla. Fysioterapeuttina osaan luoda turvalliset, henkilökohtaiset ja mielekkäät treeniohjelmat. Käy kurkkaamassa valmennukset tästä!

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s