Postaussarja: Fyysinen suorituskyky ja fyysiset ominaisuudet: RENTOUS

Postaussarja on päässyt jo viidenteen osaansa. Aiemmin on käsitelty voimaa, nopeutta, kestävyyttä ja notkeutta. Tänään vuorossa ominaisuus, joka monelta urheilijalta jää usein kokonaan tiedostamatta tai harjoittelematta, rentous. Myöhemmin on vielä tulossa artikkelit taktiikasta, taidosta ja tekniikasta.

Mitä on rentous? Miksi harjoitusohjelmaan pitäisi sisällyttää rentouden harjoittamista? Millä eri keinoin rentoutta voidaan harjoittaa? Miten valita itselleen sopiva tapa kehittää rentoutta?

rentous

Rentouden fysiologinen merkitys

Vaikka monelta saattaakin unohtua rentouden merkitys suorituksissa, se on kuitenkin edellytyksenä palautumiselle ja näin ollen myös kehittymiselle. Lihaksen supistumis- ja rentoutusominaisuudet perustuvat nimittäin siihen, että lihaksen tulee rentoutua supistumisen (harjoittelu/kuormitus) jälkeen, tai muuten lihas jää kestojännittyneeseen tilaan. Kestojännitys puolestaan ylläpitää EMG-aktiivisuutta eli sähköistä lihasaktiivisuutta ja kuluttaa energiaa. Lisäksi se aiheuttaa koordinaation huonontumista, liikelaajuuksien ja voimantuoton rajoitteisuutta sekä voi altistaa erinäisille revähdyksille ja venähdyksille. Hyvin rentoutuneelle lihakselle on tyypillistä, että aktiivinen toimintavaihe pysyy lyhyenä ja rentoutumisvaihe pidempänä. Tämä mahdollistaa optimaalisen palautumisen. Kuitenkin esimerkiksi nopeuslajeissa ihanteellisen fysiologisen tilan toteutus on usein vaikeaa, koska samanaikaisesti pitäisi ylläpitää sekä korkeaa aktivaatiotasoa että rentoutta suorituksessa. Erilaisten harjoitusten avulla rentoutta ja keskittymiskykyä voidaan kuitenkin harjoitella ja samalla kehittää urheilijan suorituskykyä.

rentous3

Rentouden merkitys urheilussa

Rentouden kohdalla jaottelu on samanlainen kuin notkeudessakin. Rentous jaetaan edelleen yleisrentouteen sekä lajikohtaiseen rentouteen. Urheilijan tulisikin harjoitella näitä molempia, ja erityisesti kilpailuun valmistavalla kaudella ja kilpailukaudella keskittyä lajikohtaisen rentouden harjoittamiseen keskittymiskyvyn ja suorituksen kokonaisuuden parantamiseksi. Esimerkiksi juoksijoilla on tehty paljon EMG-mittauksia ja tutkimuksia, jotka osoittavat rentouden parantavan urheilusuoritusta. Ja myös päinvastoin: suoritusten kehittyminen lisää myös rentoutumiskykyä. Tämän vuoksi rentouden harjoittaminen pitäisikin ottaa olennaiseksi osaksi harjoitusohjelmaa. Yhtälailla, kun harjoitellaan muita fyysisiä ominaisuuksia ja lajikohtaisia taitoja, pitäisi harjoitella myös psyykkisiä ja psykofyysisiä taitoja. Lajikohtaisen rentouden harjoittaminen voi esimerkiksi auttaa urheilijaa kilpailujännityksen hallinnassa.

Rentouden merkitys huippusuorituksissa on oleellinen: kun palautuminen ja keskittymiskyky nopeutuvat, suorituksesta tulee rentouden myötä taloudellisempaa ja kokonaisuudesta merkittävästi parempaa. Eli rentous ei tarkoita laiskuutta. Rentouden harjoittaminen on useimmiten samanlaista aktiivista toimintaa kuin muukin harjoittelu ja sillä haetaankin nimenomaa lisäapua suorituksille ja kehittymiselle. Ominaisuutena rentous on psykofyysinen eli sitä voidaan harjoitella sekä fyysisten rentoutusmenetelmien että psyykkisten harjoitusten avulla. Olennaisena osana kaikissa rentousharjoituksissa on keskittyminen ja harjoittelun merkityksen tiedostaminen. Keskittymiskykyyn puolestaan liittyy vahvasti ajatukset ja tunteet eli aktiivisissa harjoitteissa vain yksilö itse voi täysin tiedostaa oman rentoutuneisuutensa.

Miten rentoutta voi harjoitella?

Suurin osa rentouden harjoittamisen menetelmistä ovat siis aktiivisia. Fyysisiä harjoitusmenetelmiä ovat erilaiset aktiivisesti tehtävät rentousharjoitukset kuten venyttely ja jooga. Aktiiviset jännitys-rentoutusharjoitukset ovat puolestaan psykofyysisiä harjoitteita. Psyykkisiä aktiivisia rentoutusharjoituksia ovat muun muassa keskustelu, mentaaliharjoittelu ja itsesuggestiomenetelmät. Rentoutta voi harjoittaa myös fysioterapeutin luona esimerkiksi hieronnan, lämpöhoitojen ja sähköhoidon avulla. Muita menetelmiä rentouden harjoittamiseen ovat muun muassa musiikin kuuntelu ja ideomotorinen harjoittelu.

Fysioterapeutin hoitojen lisäksi rentoutta voidaan harjoitella myös muilla passiivisilla keinoilla, esimerkiksi hypnoosin avulla.

rentous2

Tärkein seikka rentouden harjoittamisessa on löytää itselle sopiva(t) rentoutusmenetelmä(t). Joku esimerkiksi rentoutuu hyvin ohjatussa harjoituksessa, toinen taas tarvitsee omaa tilaa ja rauhaa rentoutumiseen. Joku rentoutuu parhaiten jumppasalin matolla rauhallisen musiikin soidessa taustalla ja toinen taas metsän keskellä kaikessa hiljaisuudessa. Toiselle sopii isompi painotus fyysisiin harjoitteisiin kun taas toinen tarvitsee enemmän psyykkisisiä rentoutusharjoituksia. Parhaan mahdollisen sekä fyysisen että psyykkisen rentoutumisen takaamiseksi kannattaa kokeilla erilaisia keinoja ja opetella tunnistamaan oman kehon merkkejä.

2 thoughts on “Postaussarja: Fyysinen suorituskyky ja fyysiset ominaisuudet: RENTOUS

  1. Pingback: Postaussarja: Fyysinen suorituskyky ja fyysiset ominaisuudet: TAITO JA TEKNIIKKA – Urheiluvalmennus M. Halonen

  2. Pingback: Postaussarja: Fyysinen suorituskyky ja fyysiset ominaisuudet: TAKTIIKKA – Urheiluvalmennus M. Halonen

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s